Kasvattajalle jää "ylimääräisiä" kissoja, joille olisi onnellisinta
saada oma koti, jossa saisi olla ainoana tai pienessä laumassa lellittävänä.
Ainakin meillä yhden ryhmän muodostaa sellaiset omat kasvatit, joiden
kehittymistä on haluttu seurata hiukan pidemmän aikaa.
Toisessa ryhmässä on
kasvatukseen osallistuneita
yksilöitä, jotka leikattuina ovat hellyyttä
ja
läheisyyttä rakastavia lemmikkejä.
Näiden nuorten aikuisten pitää
päästä tasapainoiseen, huolehtivaan kotiin, jossa ihmisillä itsellään on elämä
hallinnassa. Ei lasten leikkikaluksi, ei "toisen kaveriksi", sillä koskaan ei
tiedä, miten aikuiset kissat sopeutuvat toisiinsa.
Kaikki kissamme ovat
vain ja ehdottomasti sisäkissoja, ja niiden on saatava jatkaa turvallista
elämäänsä vastaisuudessakin.
Jotta kissaa ei otettaisi hetken
mielijohteesta, sitä ei saa ilmaiseksi. Jokaisella on pieni "kynnysraha", koska
nykymaailmassa tunnutaan ajateltavan, että ilmainen ei ole minkään
arvoinen.
Kissat ovat meillä viettäneet normaalia perhe-
elämää, johon
kuuluu myös kaksi pientä koiraa.
